Uusi RWE-tutkimus osoittaa, että NSCLC-potilaiden ennuste on huono kohdennetuista hoidoista huolimatta

Keuhkosyöpä on Suomessa johtava syöpäkuolemien syy, ja erityisen huono ennuste on ei-pienisoluisen keuhkosyövän (NSCLC) kohdalla. Se diagnosoidaan usein pitkälle edenneessä vaiheessa, jolloin hoitomahdollisuudet ovat rajalliset. Hiljattain julkaistu retrospektiivinen rekisteripohjainen tosielämän tietoa (RWE) hyödyntävä tutkimus tarkasteli KRAS-mutaatiota omaavia NSCLC-potilaita Suomessa.

Medaffconin tutkimus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Se osoitti, että keuhkosyöpä on lääketieteen kehityksen kärjessä, ja geenitestejä käytetään rutiininomaisesti erityisesti NSCLC-potilailla.

Ala kehittyy nopeasti. Markkinoille tulee nopeasti uusia geneettisiä tekijöitä, kohdennettuja hoitoja ja immuno-onkologisia hoitoja, joiden odotetaan johtavan parempiin hoitotuloksiin. Nopeasti kehittyvät hoitomuodot johtavat monimutkaiseen ja jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Siksi NSCLC-potilaiden alaryhmien ja niiden hoitotulosten ymmärtäminen todellisissa olosuhteissa on yhä tärkeämpää.

Ei-pienisoluisen keuhkosyövän ennuste on edelleen huono huolimatta siitä, että pitkälle edenneen NSCLC:n ennuste on parantunut kohdennettujen hoitojen ja immuno-onkologisten hoitojen ansiosta. Yksilöllisten hoitojen tarvetta korostetaan, koska geneettiset mutaatiot vaikuttavat merkittävästi taudin etenemiseen.

Tutkimus osoittaa, että NSCLC aiheuttaa huomattavan taloudellisen taakan. Tähän vaikuttavat hoidon monimutkaisuus, pitkäaikaishoidon tarve, uusien ja kalliiden hoitomuotojen käyttö sekä sairauden ja hoitojen vaikutus potilaiden työkykyyn ja elämänlaatuun.

Geneettisillä muutoksilla on keskeinen rooli NSCLC:n kehittymisessä

Medaffconin Scientific Advisor Riikka Mattilan mukaan geneettisillä mutaatioilla, kuten KRAS-mutaatiolla, on keskeinen rooli ei-pienisoluisen keuhkosyövän kehittymisessä.

”Keuhkosyöpä on yksilöllisen hoidon kehittämisen eturintamassa. Siksi geenipaneelit ovat tärkeitä. On tärkeää testata kaikki potilaat. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että osa potilaista testattiin ja osa ei,” Mattila sanoo.

Tutkimuksessa tunnistettiin 601 NSCLC-potilasta, joista 64 prosentilla oltiin testattu geneettiset muutokset. Heistä 9 prosentilla oli KRAS G12C -mutaatio. Yhteisiä piirteitä olivat nuorempi ikä ja tupakointi.

”Analyysissamme näiden potilaiden tilanne oli huonompi ja resurssien käyttö suurempi. Nämä tekijät korreloivat keskenään: pahempi sairaus vaati enemmän hoitoa”, Mattila sanoo.

KRAS G12C erottuu alaryhmien joukosta kokonaiseloonjäämisen suhteen

Potilaat, joilla oli KRAS-mutaatioita, olivat diagnoosihetkellä usein metastaattisessa vaiheessa, mikä tarkoittaa, että tauti oli edennyt merkittävästi ja levinnyt muualle kehoon, mikä teki sen hoidosta haastavampaa. Tauti on aggressiivinen, ja hoitoennusteet ovat yleensä huonot.

Erityisesti KRAS G12C erottui muista alaryhmistä. Näiden potilaiden kokonaiselossaoloaika oli lyhyempi ja he käyttivät enemmän terveydenhuollon resursseja kuin muut.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimuksen tulokset korostavat KRAS-mutaatioiden merkittävää vaikutusta kliinisiin tuloksiin ja terveydenhuollon resurssien käyttöön, erityisesti KRAS G12C -mutaation osalta.

Tutkimus korostaa Suomen ainutlaatuista tutkimusympäristöä

Tutkimus osoitti, että keuhkosyövän hoito on lääketieteen kehityksen eturintamassa, ja geenitestejä ja kohdennettuja hoitoja käytetään rutiininomaisesti erityisesti NSCLC-potilailla.

Medaffconin tiimiin kuuluivat datatieteilijät Anna Anttalainen ja Samuli Tuominen sekä tieteellinen asiantuntija Riikka Mattila. Työtä tehdään aina tiimityönä, ja tavoitteena on, että koko tiimi on mukana projektin alusta alkaen. Tarvittaessa koko Medaffconin asiantuntemus on käytettävissä.

Suomi on myös poikkeuksellinen tutkimusmaa. ”Voimme yhdistää kaikki kliiniset tiedot sosiaalisiin ja terveydenhuoltoon liittyviin tietoihin, jotka ovat peräisin syvistä geneettisistä tiedoista Suomessa. Tätä ei voi tehdä muualla”, Mattila sanoo.

Lue lisää:

KRAS-mutaatiota omaavaa NSCLC:tä sairastavien potilaiden todellista näyttöä koskeva tutkimus Suomessa. Anttalainen A, Pietarinen P, Tuominen S, Mattila R, Mutka A, Aija Knuuttila. Current Oncology (2024).

Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.

Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.