Hei! Verkkopalvelussamme käytetään evästeitä ja muita vastaavia työkaluja. Lisäksi seuraamme kävijäliikennettä anonyymisti. Voit sallia välttämättömät evästeet, tietyt evästeet tai kaikki evästeet. Lue lisää tietosuojaselosteestamme
Etusivu > Kaikki artikkelit > Suomalaisten sairaaloiden tietoaltaita voidaan hyödyntää multippelin myelooman hoitomallien, hoitotulosten ja terveydenhuollon kuormituksen analysoinnissa
Suomalaisten sairaaloiden tietoaltaita voidaan hyödyntää multippelin myelooman hoitomallien, hoitotulosten ja terveydenhuollon kuormituksen analysoinnissa
Uusimmassa Multippeli myelooma (MM) -julkaisussamme kuvataan, miten hoidot ovat muuttuneet vuosina 2013-2019 ja mitkä ovat arvioidut hoitokustannukset multippelin myelooman hoidossa. Tutkimus julkaistiin Future Oncology -lehdessä lokakuussa 2023, ja sen toteuttivat Medaffconin, Sanofin ja Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) asiantuntijat.
Kantasolusiirrot (SCT) ja uudet immunokemoterapiat (ICT) ovat parantaneet multippelin myelooman hoitotuloksia. Ei kuitenkaan ole selvää, miten hoitomallit ovat muuttuneet ajansaatossa ja mikä on multippelin myelooman hoitoon ja seurantaan liittyvän taakan suuruus Suomessa.
Tässä RWE-tutkimuksessa analysoimme dataa Helsingin yliopistollisen sairaalan tietoaltaasta ja seurasimme 509 aikuista multippeli myelooma (MM) potilasta, joita hoidettiin ICT:llä vuosina 2013-2019 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kantasolusiirtoon (SCT) oikeutetuilla potilailla oli parempi viiden vuoden elossaololuku (74,4 % vs. 44,0 %) verrattuna ei-kantasolusiirtoa ryhmään, mutta he käyttivät runsaasti erikoissairaanhoidon resursseja.
Seitsemän vuoden seurannassa 509 potilaan kohdalla kokonaisarvioidut kumulatiiviset erikoissairaanhoidon kustannukset per potilas, lukuun ottamatta lääkekuluja, olivat noin 148 000 euroa (95 % luottamusväli: 134 000–161 000) SCT-hoitoon soveltuvilla potilailla ja 64 000 euroa (95 % luottamusväli: 58 000–70 000) hoitoon soveltumattomilla henkilöillä. Vastaavat keskimääräiset kustannukset per potilas per vuosi olivat 33 000 euroa (95 % luottamusväli: 30 000–37 000) ja 21 000 euroa (95 % luottamusväli: 18 000–22 000). Paremmasta eloonjäämisestä hyötyvien potilaiden hoitokustannukset jatkoivat kasvuaan useiden vuosien ajan diagnoosin jälkeen.
Tutkimus korostaa sairaaloiden tietoaltaiden ja tietokoneavusteisen analyysin arvoa suurissa potilaskohorteissa, joissa on monimutkaisia hoitomalleja. Tulokset ovat arvokkaita kun kehitetään strategioita, joilla torjutaan myelooman hoitoon liittyvää terveydenhuollon taakkaa.
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”