Uusia diabeteslääkkeitä otettiin aktiivisesti käyttöön vuosina 2012-2019 – tulokset ovat lupaavia

Uusien diabeteslääkkeiden käyttöönotto on ollut aktiivista Suomessa vuosina 2012–2019, ilmenee toukokuussa 2024 julkaistusta RWE-tutkimuksesta (Real World Evidence). Medaffcon teki tutkimuksen yhdessä lääkeyhtiö Sanofin kanssa.

Medaffconin Sr. Scientific Advisor, RWE Lead, PhD Mariann Lassenius kertoo, että tutkimuksen mukaan pitkän sokerin keskimääräiset tasot pysyivät enimmäkseen tavoitearvoissa väestön ikääntymisestä huolimatta, vaikka osa diabetesta sairastavista ihmisistä ei päässyt viitearvoihin.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvailla insuliinihoitoa saavien aikuisten kliiniset ominaisuudet ja lääkkeiden hankinnat Suomessa lähtötilanteessa (1. tammikuuta 2012 tai ensimmäinen insuliinin osto) ja 31. joulukuuta 2019. Lisäksi kuvattiin basaalinsuliinihoidon (BI) käytön mallit ja siihen liittyvät muutokset hemoglobiini A1c (HbA1c) -arvoissa.

”Tämän RWE-tutkimuksen (Real World Evidence) vahvuus on sen valtakunnallisessa kattavuudessa sekä rajauksessa pelkästään insuliinilla hoidettuihin tyypin 1 ja 2 diabetes-potilaisiin”, Medaffconin Sr. Scientific Advisor, RWE Lead, PhD Mariann Lassenius ja Medical Affairs -tiimi luonnehtivat.

Miksi tulokset auttavat osoittamaan uusien lääkkeiden tarpeellisuuden?

Tutkimuksessa on mukana kattavasti oheissairastuvuus ja lääkitystietoja 145 020 tunnistetusta potilaasta.

”Siten se toimii erittäin tärkeänä lähtökohtana diabeteksen hoidon jatkuvassa kehityksessä ja uusien lääkkeiden tarpeellisuuden osoittamisessa”, Lassenius kertoo.

Tutkimuksessa oli mukana 34 359 tyypin 1 diabetesta (T1D) sairastavaa ihmistä ja 110 661 tyypin 2 diabetesta sairastavaa ihmistä. Noin 46 prosenttia T1D-käyttäjistä ja noin 21 prosenttia T2D-käyttäjistä otti käyttöön toisen sukupolven basaalisuliinianalogit (BI) rinnakkain uusien insuliinittomien lääkkeiden käyttöönoton kanssa vuoteen 2019 mennessä.

Medaffconin tuottamia palveluita olivat tutkimussuunnitelman kirjoitus, protokollan laatiminen, lupahakemusten työstö Findatan ja rekisterinpitäjien kanssa, tulosanalyysit sekä julkaisuprosessi.

Lähteinä olivat valtakunnalliset rekisterit. Mukaan otettiin aikuiset, joilla oli vähintään kaksi korvattavaa insuliiniostoa 12 kuukauden sisällä ensimmäisestä ostosta 1.1.2012–31.12.2019.

Diabetesta sairastavat henkilöt tunnistettiin insuliiniostojen korvausoikeuksien perusteella Kelan rekisteristä

Tutkimuksessa käytettiin olemassa olevia lääketieteellisiä tietoja eri lähteistä Suomessa, kun tutkittiin diabetesta sairastavien henkilöiden ominaisuuksia ja liitännäissairauksia.

Diabetesta sairastavat henkilöt tunnistettiin heidän insuliiniostojensa ja korvausoikeuksiensa perusteella Kelan (Suomen sosiaalivakuutuslaitos) rekisteristä. Muita tietolähteitä olivat Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (HILMO), Avohoidon hoitoilmoitusrekisteri (AvoHILMO), paikalliset perus- ja erikoissairaanhoidon laboratoriot sekä Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteri.

Kaikki tiedot lääkkeiden ostoista, terveydenhuollon käynneistä ja diagnooseista, kuolinajankohdasta ja -syystä sekä valituista laboratoriotuloksista yhdistettiin suomalaisten henkilötunnusten avulla.

RWE tutkimuksen maantieteellinen kattavuus on hyvä

Tutkijat saivat hyvän maantieteellisen kattavuuden laboratoriotiedoista. He olivat kuitenkin rajoittuneet valittuihin kuntiin ja alueellisiin laboratoriopalveluiden tarjoajiin tietojen saannin rajoitusten vuoksi.

Laboratoriotiedot tulivat seuraavilta perusterveydenhuollon palveluntarjoajilta: Turku, Joensuu, Mikkeli, Espoo ja neljä kaupunkia sisältävä Keusote, jotka kattavat noin 14 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä. Alueellisia erikoissairaanhoidon laboratoriopalveluiden tarjoajia olivat HUSLAB (Helsingin ja Uudenmaan alue), TYKSLAB (Turun alue) ja ISLAB (Kuopion alue), jotka kattavat noin 40 prosenttia Suomen kokonaisväestöstä.

Analyysit sisälsivät sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon laboratoriotiedot.

Diabetes koskee yli kymmentä prosenttia maailman väestöstä

Diabetes on yleistyvä maailmanlaajuinen epidemia, jota sairastaa yli kymmenen prosenttia maailman aikuisväestöstä. Se liittyy merkittävään sairastavuuteen ja korkeaan kuolleisuuteen. Pitkittynyt hoitamaton hyperglykemia voi vaikuttaa useisiin kudoksiin ja johtaa vakaviin komplikaatioihin. Tämä pätee erityisesti tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastaviin ikääntyneisiin potilaisiin, joilla on suurempi liitännäissairauksien taakka.

Suomessa oli arviolta 429 000 diabetesta sairastavaa ihmistä vuonna 2017, mikä vastasi 15 prosenttia miehistä ja 10 prosenttia naisista. Alle 30-vuotiaat kansalaiset eivät sisälly lukuun.

Lue lisää:

Trends in clinical characteristics, medication use, and glycemic control in insulin-treated patients with type 1 and type 2 diabetes in Finland in 2012-2019: Nationwide real-world evidence study. Niskanen L, Hannula M, Kysenius K, Kaijala S, Lassenius MI, Valle TT. Journal of Diabetes (2024).

Lisää RWE tutkimustiivistelmiä löydät täältä.