Multippeli myeloomaa (MM) sairastavien potilaiden ennuste on parantunut hoitojen kehittyessä, mutta tauti on edelleen parantumaton. Taudin esiintyvyys kasvaa Suomessa väestön ikääntyessä. Tämä käy ilmi äskettäin julkaistusta valtakunnallisesta retrospektiivisestä tosielämän tietoon (RWE) perustuvasta tutkimuksesta.
Tutkimus käsitti kaikki Suomessa vuosina 2000-2021 diagnosoidut aikuiset multippeli myelooma (MM) -potilaat. Tutkimuksessa tarkasteltiin mm. potilasominaisuuksia, ilmaantuvuutta, elossaoloaikaa, liitännäissairauksia sekä terveydenhuollon resurssien käyttöä (HCRU).
RWE-tutkimus julkaistiin Annals of Hematology -lehdessä heinäkuussa 2024. Tutkimuksen sponsoroi Takeda ja sen toteutti Medaffcon yhteistyössä useiden johtavien asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksen lääketieteellisenä kirjoittajana toimi Medaffconin Scientific Advisor Essi Havula.
Multippeli myelooma (MM) on parantumaton verisyöpä, joka kehittyy luuytimen plasmasoluista. Noin 10 prosenttia kaikista hematologisista syövistä on multippeli myeloomaa, ja se vaikuttaa pääasiassa iäkkäisiin henkilöihin.
Suomessa diagnoosin mediaani-ikä on tällä hetkellä 70 vuotta, ja ikävakioitu ilmaantuvuus on 2,5-3 tapausta 100 000 asukasta kohti.
”Tämä on suurin Suomessa koskaan tehty multippelia myeloomaa koskeva RWE-tutkimus, mikä on varmasti tämän tutkimuksen vahvuus”, sanoo Medaffconin Scientific Advisor Essi Havula, joka toimi tutkimuksen lääketieteellisenä kirjoittajana.
Analyysiin sisältyi yhteensä 7 070 MM-potilasta, jotka oli diagnosoitu 21 vuoden aikana (2000-2021), sekä heidän 21 210 iän, sukupuolen ja alueen mukaan vertailukelpoista kontrollihenkilöä.
Multippelin myelooman (MM) keskimääräinen ilmaantuvuus kaksinkertaistui tutkimusjakson aikana. Myös keskimääräinen ikävakioitu ilmaantuvuus kasvoi merkittävästi. Ilmaantuvuus lisääntyi erityisesti iäkkäiden keskuudessa, mikä viittaa diagnoosikäytäntöjen parantumiseen.
MM-tapausten määrä nousi 4,11:stä 8,33:een 100 000:ta asukasta kohti.
”Multippeli myelooma (MM) on iäkkäiden ihmisten syöpä. Syöpätapausten lisääntyminen selittyy suurelta osin väestön ikääntymisellä. Lisäksi diagnostiset menetelmät ovat parantuneet merkittävästi, joten tauti todennäköisesti diagnosoidaan aiempaa useammin”, kertoo tutkimuksen lääketieteellinen kirjoittaja Essi Havula.
Autologisen kantasolusiirron (ASCT) saaneiden potilaiden kokonaiselossaoloajan mediaani oli 9,2 vuotta. Niillä, joilla ei ollut ASCT:tä, se oli vain 2,7 vuotta.
Kaikkien MM-potilaiden kokonaiselossaoloajan mediaanissa nähtiin merkittävä nousu 2,8 vuodesta (2000-2004) 4,4 vuoteen (2017-2021).
Multippelia myeloomaa (MM) sairastavilla potilailla oli lähtötilanteessa enemmän liitännäissairauksia kuin kontrolliryhmillä. He käyttivät myös enemmän terveydenhuollon resursseja (HCRU) kuin kontrolliryhmät. Pidempi mediaanielinaika ja pienempi kuoleman riski viittaavat MM-potilaiden parempiin hoitotuloksiin Suomessa.
”Iäkkäiden potilaiden hoito ei ole yksinkertaista. Asianmukainen hoito on arvioitava yksilöllisesti potilaan kokonaistilanne huomioon ottaen. Ennuste on parempi potilailla, jotka ovat riittävän hyväkuntoisia kantasolusiirtoon”, sanoo Essi Havula.
Hän lisää, että ikä ei yksinään määrittele potilaan yleistä terveydentilaa. Monet iäkkäämmät potilaat, jotka eivät perinteisesti ole voineet saada kantasolusiirtoa korkean ikänsä vuoksi, voivat itse asiassa olla riittävän hyväkuntoisia tähän hoitoon.
Väestön ikääntyessä myös multippelia myeloomaa (MM) sairastavien potilaiden määrä kasvaa. Suurimpana haasteena on edelleen uusien, hyvin siedettyjen hoitomuotojen kehittäminen iäkkäille ja heikkokuntoisille potilaille.
”Tästä tutkimuksesta tehdään hyvin pian jatkotutkimus, jossa keskitytään erityisesti infektioihin”, kertoo Essi Havula.
Comorbidities and survival of multiple myeloma patients diagnosed in Finland between 2000 and 2021. Kysenius K, Anttalainen A, Toppila I, Miettinen T, Lassenius MI, Lievonen J, Partanen A, Silvennoinen R, Putkonen M. Annals of Hematology (2024)
Lisää RWE tutkimustiivistelmiä löydät täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Lymfoomatutkimushanke on osoittautunut poikkeuksellisen monipuoliseksi uuden tiedon lähteeksi. Hankkeessa on mukana ainakin kaksi väitöskirjatutkijaa, ja sen tuloksista odotetaan syntyvän reilusti yli kymmenen tieteellistä artikkelia.
Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektio ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Vaikka krooninen munuaissairaus on luonteeltaan riskialtis ja munuaishoitoja on saatavilla, krooninen munuaissairaus (CKD) jää usein diagnosoimatta. Tämä koskee erityisesti potilaita, joilla ei ole tyypin 2 diabetesta (T2D), jotka muodostavat suurimman osan CKD-potilaista. Tämä havainto on peräisin tuoreesta Nephrology Dialysis Transplantation (NDT) -lehdessä julkaistusta rekisteritutkimuksesta.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.fi
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”
Biostatistician
Data Analysis Lead
MSc (Tech.)
+358 44 314 1597
iiro.toppila@medaffcon.fi
Iiro aloitti Medaffconilla tilastotieteen asiantuntijatehtävissä maaliskuussa 2017. Ennen tätä hän on toiminut neljä vuotta tutkimusassistenttina akateemisessa tutkimusryhmässä analysoiden kliinistä ja geneettistä potilasdataa. Koulutukseltaan Iiro on bioinformaatioteknologian diplomi-insinööri.
Iiron vahvuuksiin kuuluu tilastotieteen ja data-analyysin vahva tuntemus ja hands-on kokemus sensitiivisen potilasdatan kanssa työskentelystä, sekä poikkitieteellinen kommunikaatio eri alan asiantuntijoiden välillä. Alalla Iiroa kiinnostaa erityisesti teknologian murroksen avaamat suuret datamäärät ja se, kuinka tästä datasta saatavaa tietoa voidaan potentiaalisesti hyödyntää konkreettisten johtopäätösten tekoon, niin sairauksien luonteen ymmärtämiseksi kuin lääketeollisuuden tavoitteiden ja potilaiden hoidon edistämiseksi.
”Koneoppiminen ja tekoälypohjaiset työkalut mullistavat terveydenhuoltoa nyt ja tulevaisuudessa, mutta näitäkin tärkeämpää on saattaa jo olemassa oleva terveysdata tehokkaaseen käyttöön terveyden edistämiseksi.”