Sairaaloiden tietoaltaat ovat keskeinen tietolähde Medaffconin tutkimuksissa, ja usein tietojen haku voidaan automatisoida. Mitä tapahtuu, kun tietokannoista poimitaan monimutkaisempia tietoja? Tällöin käytetään manuaalista tietojen poimintaa, kertoo Medaffconin tieteellinen asiantuntija Riikka Mattila.
Kun tietojen hakua ei voida automatisoida erilaisten lähteiden vuoksi, manuaalinen tietojen poiminta on ratkaisu.
Hyvä esimerkki manuaalisesta poiminnasta on viime syksynä julkaistu Real-World Evidence (RWE) -tutkimus, jossa tutkittiin haavaisen paksusuolentulehduksen hoidon vaikuttavuutta. Tutkimukseen osallistui 23 suomalaista haavaisen paksusuolentulehduksen hoitoon erikoistunutta IBD-keskusta.
Mattilan mukaan kaikki tiedonhaku tehtiin manuaalisesti. Jokaisessa sairaalassa kliininen asiantuntija poimi tiedot potilasasiakirjoista käsin ja kirjasi ne erilliselle tutkimuslomakkeelle. Tutkimuksessa etsittiin oireita ja sairauden vaikeusastetta kuvaavia muuttujia.
”Suomessa on neljä tietoallasta: Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa ja Turussa. Jos tietoja tarvitaan muista sairaaloista, tietokantoja ei ole saatavilla, vaan tiedot on haettava manuaalisesti. Näin kävi tässäkin tutkimuksessa”, Mattila kertoo.
Mattilan mukaan tietoaltaat mahdollistavat lukuisten tietojen automaattisen louhinnan ja matemaattisen analyysin erityisesti silloin, kun on kyse suoraviivaisista muuttujista, kuten hemoglobiinista.
”Kun kerätään esimerkiksi monimutkaisia oireita, niitä ei voida automaattisesti poimia tietoaltaasta. Voi olla esimerkiksi diagnoosi, johon lääkäri on sisällyttänyt oireita. Tällöin ihmisen on haettava tiedot”, Mattila sanoo.
Hän kertoo, että Suomessa tämäntyyppinen rekisteritutkimus on teknisesti samanlainen kuin muutkin rekisteritutkimukset, vaikka tiedot haetaan potilastiedoista. Koska kyseessä on rekisteritutkimus eikä kliininen tutkimus, se ei vaadi eettisen toimikunnan hyväksyntää. Hyväksymisprosessi on siten kevyempi.
”Muissa maissa tietojen hakeminen suoraan potilasasiakirjoista voi olla haastavaa. Suomessa tällainen tutkimus vaatii vain Findatan tai rekisterinpitäjän luvan. Tämä kuuluu terveys- ja sosiaalitietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain piiriin”, Mattila huomauttaa.
Medaffcon teki tutkimusta tofacitinibin tehokkuudesta haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa yhteistyössä Pfizerin ja suomalaisten gastroenterologien kanssa. Mattila muodosti yhdessä biostatistikko Iiro Toppilan ja datatieteilijä Olivia Hölsän kanssa Medaffconin tiimin. He kuuluvat Data- ja RWE-tiimein, joissa on yhteensä 15 asiantuntijaa.
Mattila liittyi Medaffconiin kolme vuotta sitten. Tehtävässään hän tekee pääasiassa RWE-tutkimuksia. Hänellä on laaja kokemus eri terapia-alueilta, ja hänellä on noin 15 vuoden tutkimuskokemus, josta kolme vuotta Max Planck -instituutissa Saksassa.
”Nykyisessä tehtävässäni on mielenkiintoista se, että saan tehdä tiedettä. Ja Medaffconissa on hyvä ilmapiiri”, Mattila kertoo.
Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän (mCRPC) hoitoa koskeva RWE-tutkimus on antanut uutta tietoa mCRPC:n hoitostrategioista. Analyysi perustui Suomessa hoidettujen 2 500 potilaan tietoihin.
Lymfoomatutkimushanke on osoittautunut poikkeuksellisen monipuoliseksi uuden tiedon lähteeksi. Hankkeessa on mukana ainakin kaksi väitöskirjatutkijaa, ja sen tuloksista odotetaan syntyvän reilusti yli kymmenen tieteellistä artikkelia.
Tuore RWE-tutkimus osoitti, että myeloomapotilailla on verrokkeja enemmän infektioita jo ennen diagnoosia. Infektio ennen tai jälkeen myeloomadiagnoosin oli yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin.
Scientific Advisor
PhD
Riikka liittyi Medaffconiin helmikuussa 2021. Hänellä on laaja-alainen kokemus eri terapia-alueilta aina ateroskleroosista ja syntymäasfyksiasta hermorappeumasairauksiin. Tutkimuskokemusta hänellä on lähes 15 vuotta, josta kolme Saksassa Max Planck instituutissa. Riikan väitöskirja vuodelta 2011 keskittyi kolesterolin aineenvaihduntaan.
Riikan vahvuuksiin kuuluu laaja-alainen osaaminen ja kiinnostus eri terapia-alueisiin, sekä into ja kokemus tieteen kommunikointiin niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Hän nauttii Medaffconilla monipuolisista projekteista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Tosielämän tutkimuksissa Riikkaa kiehtoo se, että dataa on, ja kertyy lisää koko ajan, ja valtaosa siitä on hyödyntämättä. Siellä on potentiaalia löydöksiin, joilla voidaan auttaa potilaita ja lääkäreitä sekä lääketeollisuutta. Hän myös iloitsee siitä, että terveydenhuollon päätökset enenevissä määrin perustuvat tutkittuun tietoon.
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.com
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”