Astma ja antibioottien käyttö ovat yhteydessä suurempaan uusintaleikkauksen riskiin potilailla, joilla on krooninen nenän sivuontelotulehdus, johon liittyy nenäpolyyppeja (CRSwNP). Tämä havainto perustuu helmikuussa julkaistuun tosielämäntietoon (RWE) perustuvaan tutkimukseen.
Medaffconin Sr. Data Scientist Juhani Aakon mukaan tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan CRSwNP-potilaiden revisioleikkauksia ennustavia tekijöitä. Vaikka monet potilaat hyötyvät endoskooppisesta sinusleikkauksesta (ESS), joillakin polyypit uusiutuvat, mikä lisää sairauden kokonaiskuormaa.
Tutkimus julkaistiin Clinical and Translational Allergy (CTA) -lehdessä. Artikkelissa tuodaan esiin, että CRSwNP:n esiintyvyys on kasvussa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Sairaus aiheuttaa merkittävää sairastuvuutta ja heikentää elämänlaatua, mikä korostaa tehokkaiden hoitomuotojen ja ennaltaehkäisevien strategioiden merkitystä.
Krooninen nenäontelotulehdus (CRS) on nenän sivuonteloita vaurioittava tulehdussairaus, jolla on useita alatyyppejä. Noin 25–30 % CRS-potilaista kehittää nenäpolyyppeja (NP), jotka ovat hyvänlaatuisia tulehdusperäisiä kasvaimia nenän ja sivuonteloiden limakalvolla.
Tutkimus osoitti, että astman esiintyminen ja antibioottien käyttö olivat yhteydessä suurempaan revisioleikkauksen riskiin, erityisesti kolmen vuoden sisällä alkuperäisestä leikkauksesta. Ikääntymisen todettiin puolestaan pienentävän uusintaleikkauksen todennäköisyyttä.
”Tutkimus pohjautui aiempaan nenäpolyyppitutkimukseen. Tavoitteena oli ymmärtää, miksi kirurginen hoito tehoaa osalla potilaista, mutta ei kaikilla – tutkimme siihen vaikuttavia tekijöitä ja riskejä”, Aakko selittää.
Laajemman leikkauksen läpikäyneillä potilailla oli suurempi revisioleikkauksen riski verrattuna niihin, joille tehtiin rajoitettu toimenpide. Suun kautta otettavien kortikosteroidien käyttö oli yleistä CRSwNP-potilailla. Useampaan uusintaleikkaukseen joutuneet potilaat käyttivät kortikosteroideja selvästi enemmän kuin ne, jotka eivät tarvinneet uusia leikkauksia.
Tähän valtakunnalliseen väestöpohjaiseen tutkimukseen osallistuivat kaikki suomalaiset aikuispotilaat, joilla oli diagnosoitu CRSwNP ja joille oli tehty ESS-leikkaus. Tutkimukseen osallistui 3 506 potilasta, ja se kattoi ajanjakson tammikuusta 2012 joulukuuhun 2019. Seurannan aikana 559 potilaalle (15,9 %) tehtiin vähintään yksi uusintaleikkaus.
”Tämä tutkimus oli otoskoon osalta erittäin hyvin rakennettu. Mukana oli koko Suomen väestö, mikä teki potilaskohortista laajan ja mahdollisti aiempien havaintojen vahvistamisen”, Aakko sanoo.
Potilastiedot kerättiin THL:n terveydenhuollon hoitorekisteristä (sisältäen sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon). Suomalainen henkilötunnus mahdollisti tietojen yhdistämisen muista lähteistä, kuten KELA:sta (reseptit, korvausnumerot ja lääkkeiden ostot) ja Tilastokeskuksesta (kuolinsyy- ja kuolleisuustiedot). Tutkimusta sponsoroi lääkeyhtiö AstraZeneca.
Predictors of revision endoscopic sinus surgery in Finnish patients with chronic rhinosinusitis with nasal polyps. Toppila-Salmi S, Lyly A, Simin J, Aakko J, Haugom Olsen H, Lehtimäki L. Clinical and Translational Allergy (2025).
Lue lisää Medaffconin RWE-tutkimusten tiivistelmiä täältä.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Algoritmi kehitettiin alun perin poimimaan tupakointitietoja potilasteksteistä, jotta voitiin analysoida tupakoinnin vaikutuksia leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Nykyään sitä hyödynnetään myös keuhkosyöpätutkimuksessa.
Metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän (mCRPC) hoitoa koskeva RWE-tutkimus on antanut uutta tietoa mCRPC:n hoitostrategioista. Analyysi perustui Suomessa hoidettujen 2 500 potilaan tietoihin.
Lymfoomatutkimushanke on osoittautunut poikkeuksellisen monipuoliseksi uuden tiedon lähteeksi. Hankkeessa on mukana ainakin kaksi väitöskirjatutkijaa, ja sen tuloksista odotetaan syntyvän reilusti yli kymmenen tieteellistä artikkelia.
Sr. Data Scientist
D.Sc. (Tech.)
Juhani liittyi Medaffconiin lokakuussa 2020 datatietelijänä. Ennen Medaffconille tuloa Juhani on työskennellyt kaksi vuotta globaalissa IT-yrityksessä datatietelijänä ja tätä ennen tutkijana Turun yliopistolla Lääketieteellisen bioinformatiikan keskuksessa (MBC) sekä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa (FFF). Koulutukseltaan Juhani on tekniikan tohtori (2017) ja hänen väitöskirjansa käsitteli suolistomikrobiston kehittymistä varhaislapsuudessa.
Juhanilla on kokemusta tilastollisten ja koneoppimiseen liittyvien menetelmien soveltamisesta lääketieteessä ja monipuolisen taustansa takia keskustelee sujuvasti analytiikkaan liittyvistä asioista erilaisten ammattiryhmien, kuten kliinikoiden ja it-ammattilaisten kanssa. ” Kiinnostus tiedolla johtamista kohtaan kasvaa jatkuvasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. On mielenkiintoista olla mukana valjastamassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiin kertyvää valtavaa tietomäärää päätöksenteon tueksi. Sekä perinteiset tilastolliset menetelmät että edistynyt analytiikka ja keinoäly tulevat olemaan keskeisiä työkaluja tässä työssä.”
Sr. Scientific Advisor
RWE Lead
PhD
+358 50 345 2393
mariann.lassenius@medaffcon.com
Väitöksensä jälkeen, Mariann liittyi Medaffconin tiimiin vuonna 2016. Tukijan uralla Mariann keskittyi tyypin 1 diabeteksen pitkäaikaiskomplikaatioihin ja niitä selittäviin tekijöihin, joten hyppäys tosielämäntietoon perustuviin tutkimuksiin oli luonteva jatke hänen uralleen. Tosielämän tietoon perustuvien tutkimusten kautta Mariann on Medaffconilla saanut tutustua laaja-alaisesti eri terapia-alueisiin ja päässyt tekemään yhteistyötä eri terveydenhuollon osapuolten kanssa. Suurin osa hänen työajastaan menee asiakkaiden kanssa keskusteluun, tutkimusten suunnitteluun/toteutukseen, sekä tiimin sparraamiseen. Mariann nauttii työn vaihtelevuudesta, ongelmalähtöisestä ratkaisunteosta, sekä ihmisten parissa työskentelemisestä.
”Tosielämäntietoon perustuvat tutkimukset ovat lisääntyneet huomattavasti, sillä terveydenhuollon eri toimijoiden päätöksentekoon liittyy enenevässä määrin taustalla oleva tietoon pohjautuva fakta, johon voidaan vastata tutkimuksilla. Kasvava trendi jatkuu myös tulevaisuudessa viranomaisvaatimusten sekä tiedolla johtamisen siivittäminä.”