Maaliskuun lopussa pidetyssä Euroopan keuhkosyöpäkongressissa (ELCC) esiteltiin yhteensä 415 posteria, joista yksi tuli Medaffconilta. Posterissa esiteltiin keskeisiä tuloksia tuoreesta tutkimuksesta, joka koski ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC).
Medaffconin posterin esitteli Ville Koistinen, keuhkosairauksien ylilääkäri Kotkasta. Medaffconia kongressissa edusti Scientific Advisor Riikka Mattila.
Huolimatta hoitomenetelmien kehityksestä, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on edelleen yksi johtavista syöpään liittyvien kuolemien aiheuttajista maailmassa. Selviytymiseen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on ratkaisevaa hoitostrategioiden optimoimiseksi ja potilaiden ennusteiden parantamiseksi.
Medaffcon käytti korkealaatuisia tosielämän kliinisiä tietoja kehittääkseen koneoppimiseen perustuvan eloonjäämisennustemallin. Tulokset osoittivat, että malli saavutti erinomaisen ennustetarkkuuden tietyissä seurantapisteissä ja tunnisti tärkeimmät ennusteisiin vaikuttavat tekijät NSCLC-potilailla, joita hoidettiin farmakologisilla keuhkosyöpähoidoilla.
Tutkimus sisälsi 1 085 aikuista NSCLC-potilasta, joita hoidettiin HUSissa, Helsingin yliopistollisessa sairaalassa, vuosina 2018–2023. Eloonjäämisaika laskettiin ensimmäisen linjan hoidon aloituksesta kuolemaan tai tutkimuksen päättymiseen. Tupakointitiedot poimittiin potilastiedoista luonnollisen kielen käsittelyn avulla. Dataan koulutettiin Random Survival Forest -malli, jonka hyperparametrit viritettiin ennen arviointia. Mallin suorituskykyä mitattiin AUC-arvoilla kuudessa eri seurantakohdassa. Ennustetekijöiden tärkeysjärjestys ja sen muutokset ajan myötä esitettiin 95 %:n luottamusväleillä.
Kokonaiseloonjäämistä arvioitiin Kaplan-Meier -käyriä käyttäen, jakaen potilaat malliin sisältyvien muuttujien mukaan.
Mattilan mukaan posteri herätti erityistä kiinnostusta suomalaisissa keuhkolääkäreissä, sillä se keskittyi heidän omaan potilasaineistoonsa.
”Kongressissa korostui selvästi, että keuhkosyöpä on yksilöllistetyn lääketieteen kärjessä. Geneettinen profilointi ja biomarkkerien käyttö ovat yleisempää keuhkosyövässä kuin missään muussa syöpätyypissä. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti. Hoitokenttä kehittyy nopeasti – erityisesti ei-pienisoluisen keuhkosyövän osalta,” Mattila sanoo.
Mattilan mukaan on tärkeää pysyä ajan tasalla siitä, miten biomarkkereiden ja hoitomuotojen kehitys heijastuu käytännön potilastyöhön. Medaffcon auttaa varmistamaan, että ymmärrys näistä asioista pysyy ajan tasalla.
Suurin osa ELCC:n (European Lung Cancer Congress) osallistujista on kliinikoita, kuten syöpätautien erikoislääkäreitä, sädehoitolääkäreitä, rintakehäkirurgeja ja keuhkolääkäreitä. Mukana on myös teollisuuden edustajia.
Tänä vuonna ELCC pidettiin Pariisissa, Ranskassa, ja osallistujia oli yli 90 maasta – yhteensä 4190. Ensi vuonna ELCC järjestetään Kööpenhaminassa, Tanskassa.
Tämä artikkeli on kirjoitettu englanniksi ja käännetty tekoälyn avulla suomenkielelle.
Johan Rehnberg aloitti tieteellisenä neuvonantajana Medaffconin Ruotsin toimistossa elokuussa 2024. Hän on dynaaminen tutkija, joka arvostaa mahdollisuuksia oppia uusia asioita ja kehittää taitojaan - mahdollisuuksia, joita Medaffcon tarjoaa.
Algoritmi kehitettiin alun perin poimimaan tupakointitietoja potilasteksteistä, jotta voitiin analysoida tupakoinnin vaikutuksia leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin. Nykyään sitä hyödynnetään myös keuhkosyöpätutkimuksessa.
Astma ja antibioottien käyttö ovat yhteydessä suurempaan uusintaleikkauksen riskiin potilailla, joilla on krooninen nenän sivuontelotulehdus, johon liittyy nenän polyyppeja (CRSwNP). Havainto perustuu helmikuussa julkaistuun RWE tutkimukseen.
Scientific Advisor
PhD
Riikka liittyi Medaffconiin helmikuussa 2021. Hänellä on laaja-alainen kokemus eri terapia-alueilta aina ateroskleroosista ja syntymäasfyksiasta hermorappeumasairauksiin. Tutkimuskokemusta hänellä on lähes 15 vuotta, josta kolme Saksassa Max Planck instituutissa. Riikan väitöskirja vuodelta 2011 keskittyi kolesterolin aineenvaihduntaan.
Riikan vahvuuksiin kuuluu laaja-alainen osaaminen ja kiinnostus eri terapia-alueisiin, sekä into ja kokemus tieteen kommunikointiin niin kirjallisesti kuin suullisestikin. Hän nauttii Medaffconilla monipuolisista projekteista ja tutkimuksen vaikuttavuudesta.
Tosielämän tutkimuksissa Riikkaa kiehtoo se, että dataa on, ja kertyy lisää koko ajan, ja valtaosa siitä on hyödyntämättä. Siellä on potentiaalia löydöksiin, joilla voidaan auttaa potilaita ja lääkäreitä sekä lääketeollisuutta. Hän myös iloitsee siitä, että terveydenhuollon päätökset enenevissä määrin perustuvat tutkittuun tietoon.